Helsingin Sanomat, 24.8.2013

Käsi ylös, kuinka moni on lukenut juttuja tuloeroista? Kiitos, kädet voi laskea. Entä varallisuuseroista, jotka ovat paljon suuremmat? Eipä juuri kukaan.

Nyt ei voi edes syyttää toimittajia. Varallisuuseroista on paha kirjoittaa, koska niistä ei ole käypää tietoa.

Uskomaton tilanne johtuu siitä, että Sdp:n johdolla on luovuttu varallisuusverosta. Paitsi että tämä oli kädenojennus ökyrikkaille, se lopetti omaisuuserojen seuraamisen.

Suomen tilastollinen vuosikirja on hurja järkäle, tarkkuudessaan jopa koominen. (Tiesitkö, että pakettiautoilla ajettiin viime vuonna maanteiden ulkopuolella 258 miljoonaa kilometriä?) Mutta varallisuuseroista se ei osaa kertoa mitään.

Luokkajakoon vaikuttaa tietty muukin kuin fyrkka. Ei ole pelkkää sosiologien jargonia puhua kulttuurisesta pääomasta. Kun jo kodin peruina erottaa Tykö Sallisen Aulis Sallisesta, on helppo hengata ylemmässä keskiluokassa.

Niin, eikä raha edes tuo onnea.

Mutta jos halutaan puhua taloudellisesta eriarvoisuudesta, pitää puhua omistamisesta. On älytöntä, että esimerkiksi virallinen köyhyysraja vedetään pelkästään tulojen mukaan.

Verokeskustelussakin rikkaan synonyymi on hyvätuloinen ja vähävarainen tarkoittaa pienituloista. Perityssä omistusasunnossa asuva duunari ei kuitenkaan ole vähävarainen eikä vuokralla majaileva pätkätyöläinen rikas, vaikka tällä olisikin välillä neljän tonnin bruttopalkka (ja sen mukaiset verot). Tietyn hetken tulovirralla ei välttämättä ole mitään tekemistä rikkauden tai köyhyyden kanssa.

Ei kaupunkejakaan pidetä isoina tai pieninä sen perusteella, mikä on vuotuinen muuttovoitto.

Hyväpalkkainen työ lähtee äkkiä seuraavassa yt-sessiossa alta, mutta varallisuus on vakaampaa. Ja on tuloissa ja omaisuudessa sekin ero, että tulot syntyvät omalla työllä, omistuksiin vaikuttavat enemmän sopiva syntyperä ja suotuisat suhdanteet.

Tästä huolimatta varsinkin vasemmiston verokirves huitoo vimmaisesti ”hyvätuloisia” samalla kun myyntivoittojen, osinkojen, kiinteistöjen ja perintöjen verotus halutaan pitää kevyenä.

Luokkayhteiskunta on ilmeisesti ihan ok ja rikastuakin saa – kunhan ei herran tähden omalla työllä.