• Yhden miehen varietee (Arno Kotro ja Olli Lindholm), Docendo 2017
• Elämän A ja Ö (Arno Kotro ja Jenni Pääskysaari), Otava 2017
• Idea – etiikka (Arno Kotro, Eenariina Hämäläinen, Heikki A. Kovalainen), Otava 2016
• Idea – johdatus filosofiaan (Eenariina Hämäläinen, Arno Kotro, Meri-Tuulia Arkko), Otava 2015
• Veitsen terällä (Arno Kotro ja Christer Lybäck), Otava 2012.
• 10 kirjettä ylioppilaalle (toim.), WSOY 2012.
• Hyvän elämän sanat (toim.), piirrokset Jarkko Martikainen, Like 2008.
• Menestyksen reseptit (Arno Kotro ja Iisa Strand), Otava 2007.
• Suoraa ja koukkua (Arno Kotro ja Minerva Krohn), Ajatus 2005.
• Musta morsian, Like 2005.
• Pysäytyskuvia, kuvat Sami Kulju, Kirjapaja 2004.
• Hengaajan käsikirja (Arno Kotro ja Jaakko Lyytinen), Like 2004.
• Liisaleena: Poikki ja pinoon. Kootut kolumnit. (Jaakko Lyytinen ja Arno Kotro), Schildts 2003.
• Minä ja maailmankaikkeus (Arno Kotro, Olli Hakala ja Marjaana Kopperi), Tammi 2003.
• Sanovat sitä rakkaudeksi, Like 2003.

Tekstejä mm. kirjoissa Voiko se olla totta? Skeptisiä näkökulmia nykymenoon, Ursa 2017; Rakkaus – mitä tapahtuu huomenna?, Ellun Kanat 2016;  Ken leikkiin ryhtyy – julkisuuden himo ja hinta, toim. Ville Blåfield ja Leena Sharma, Gummerus 2007 (haastattelu); Esikoiskirjailija kohtaa kirjailijan, toim. Jussi Ojajärvi, Väinö Linnan seura 2006; Tahdon asia – suomalainen maanpuolustus murroksessa, toim. Sanna Rummakko, Like/Sadankomitea 2006; Sinä kuolet, toim. Ari Liimatainen, Tammi 2005; Bisquit-karaoke (Jaakko Lyytinen ja Arno Kotro), toim. Hannu Harju, Tammi 2004; Bileet tornissa, toim. Heikki Valkama, WSOY 2002 (keskustelukirja)

Kommentteja kirjoista

”Runouden perusaiheita rakkaus ja rakkausurut ovat olleet aina. Tästä painolastista huolimatta Kotro onnistuu kirjoittamaan aiheesta vetävästi.”
– Helsingin Sanomat (Sanovat sitä rakkaudeksi)

”Varmaan eivät nekään yksi prosentti ihmisistä, jotka eivät koskaan rakastu, voi olla ihastumatta näihin surullisenhauskoihin, mahdottoman osuviin, riipaiseviinkin sanoihin, joilla kuvataan mysteeriä nimeltä rakkaus.”
– Satakunnan Kansa (Sanovat sitä rakkaudeksi)

”Verbaalisen nokkeluuden ja parisuhteen oivaltavan analyysin taso, joka yleensä on varattu naiselle, ryöppyää nyt miehen mielestä. — Kotro pukee sanoiksi suhteen syvemmän tason, sen minne pinnallisemmat viritykset eivät riitä.”
– Aamulehti (Sanovat sitä rakkaudeksi)

”Arno Kotro on tiiviin ja monimielisen sanonnan mestari.  * * * * * ”
– Me Naiset (Sanovat sitä rakkaudeksi)

”Sanovat sitä rakkaudeksi on puhutun kielen lähelle kirjoitettu, helposti ymmärrettävä ja lähestyttävä, runon keinoissa säästeliäs, mutta elämältä maistuva runokirja.”
– Suomen Kuvalehti

”Sanovat sitä rakkaudeksi on kypsän tekijän teos. — Kotro on sanataituri ja leikkii sanojen merkityksillä.”
– Savon Sanomat

”Naisnäkökulmaa miesten voimin. Kirja kannattaa lukea pienin annoksin, jotta sen hauskuus ja terävyys säilyisi. Jokainen kolumni on kokoelma harkitun karkeita yleistyksiä, jotka on sinänsä taitavasti tyylitelty nykyhelsinkiläiselle kielelle.”
– Helsingin Sanomat (Liisaleena: Poikki ja pinoon. Kootut kolumnit.)

”Kotron oivallukset sisäistämällä pääsisi varmasti pitkälle mielenrauhan tavoittelussa.”
– Helsingin Sanomat (Pysäytyskuvia)

”Yleisvaikutelma kirjassa on hyvin tuore ja spontaani, nuorekas. Kotron teksteissä on etsivää mieltä ja filosofista nuorekkuutta hieman varhaisen Hermann Hessen tapaan.”
– Keskisuomalainen (Pysäytyskuvia)

”Arno Kotro jos kuka hallitsee retorisia keinoja ja sommittelee jopa omaa kirjallisuudenlajia.”
– Satakunnan Kansa (Musta morsian)

”Must nykyrunon ystäville.”
– Eeva (Musta morsian)

”Muisteluteos on hyvä genrensä edustaja. Lindholm päästää Kotron lähelle kysymään sellaisiakin kysymyksiä, joita ei lehtijutuissa ole kysytty.”
– Etelä-Suomen Sanomat (Yhden miehen varietee)

”Hauskoja hetkiä riittää, minkä lisäksi herrat pääsevät syvällistenkin kysymysten äärelle. Kotro kysyy rohkeasti ja Lindholm puhuu paljon ja suoraan – siksi kirja toimii.”
– Aamulehti (Yhden miehen varietee)